Pajatso on yksi suomalaisen rahapelaamisen tunnetuimmista ja pitkäikäisimmistä klassikoista. Se oli vuosikymmenten ajan osa arkista Suomea: huoltoasemien, kioskien, kahviloiden ja ravintoloiden vakiokalustoa.
Tämä artikkeli käy läpi pajatson historian ja kulttuurimerkityksen: sen saksalaiset juuret, RAY:n roolin, tunnetuimmat mallit, taitopelin luonteen sekä siirtymän digiaikaan. Teksti on tarkoitettu tiedoksi.
Pajatson juuret ja nimi
Pajatson idea on peräisin Saksasta, jossa varhaiset laitteet tunnettiin nimellä Bajazzo. Nimi juontuu italian sanasta pagliaccio (ilveilijä, klovni), ja se muuntui Suomessa muotoon ”pajatso”. Alkuperäisissä laitteissa lasin takana oli usein juuri tällainen klovnihahmo.
Ensimmäiset Bajazzo-automaatit tuotiin Suomeen 1920-luvun puolivälissä. Niitä kutsuttiin ”taitavuuskoeautomaateiksi”, mikä kuvaa hyvin pelin luonnetta: kyse oli taidosta, ei pelkästä sattumasta.
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1920-l. puoliväli | Ensimmäiset saksalaiset Bajazzo-automaatit saapuvat Suomeen |
| 1929 | Suomessa aloitetaan peliautomaattien valmistus |
| 1933 | Asetus rajaa pajatsojen pidon hyväntekeväisyysjärjestöille |
| 1938 | RAY perustetaan ja saa yksinoikeuden |
| 1966–1967 | Klassikoksi noussut 50 pennin pajatso ilmestyy |
| 1981 | Elektroninen pajatso tulee markkinoille |
| 2008 | Digitaalinen pajatso |
| 2015 | Viimeiset mekaaniset pajatsot poistetaan käytöstä |
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1920-luvun puoliväli | Ensimmäiset saksalaiset Bajazzo-automaatit saapuvat Suomeen |
| 1929 | Suomessa aloitetaan peliautomaattien valmistus |
| 1933 | Asetus rajaa pajatsojen pidon hyväntekeväisyysjärjestöille |
| 1938 | RAY perustetaan ja saa yksinoikeuden |
| 1966–1967 | Klassikoksi noussut 50 pennin pajatso ilmestyy |
| 1981 | Elektroninen pajatso tulee markkinoille |
| 2008 | Digitaalinen pajatso |
| 2015 | Viimeiset mekaaniset pajatsot poistetaan käytöstä |
Pajatsosta RAY:n perustamiseen
Aluksi pajatsotoiminta ei ollut Suomessa säänneltyä, vaan lähes kuka tahansa saattoi sijoittaa laitteita yleisön pelattavaksi. 1920- ja 1930-lukujen vaihteessa pajatsoja sijoiteltiin mitä erilaisimpiin paikkoihin tulojen maksimoimiseksi.
Koska rahapelaamista pidettiin tuolloin paheena, sen tuottoa haluttiin ohjata hyödylliseen tarkoitukseen. Vuonna 1933 annettiin asetus, joka salli pajatsojen pidon vain hyväntekeväisyysjärjestöille.
Kehitys huipentui vuonna 1938, jolloin raha-automaatti- ja kasinotoiminta keskitettiin yhdelle toimijalle: perustettiin Raha-automaattiyhdistys (RAY), joka sai yksinoikeuden raha-automaatteihin. Tästä eteenpäin Suomessa pelattiin käytännössä vain RAY:n valmistamia kotimaisia pajatsoja.
Pelin toimintaperiaate
Pajatso on mekaaninen automaatti, jossa pelaaja iskee kolikon pystysuoralle pelikentälle jousikuormitteisella lyöntivivulla. Tavoitteena on saada kolikko osumaan voittoporttiin.
Voittoporttien logiikka on olennainen osa peliä:
- Keskimmäinen portti (keskiveräjä) antaa suurimman voiton, mutta siihen on vaikein osua.
- Reunaportit (ns. ressuportit) antavat voiton tyypillisesti vain silloin, kun ne ovat täynnä.
Jos kolikko osuu voittoporttiin, laite vapauttaa sovitun määrän kolikoita. Jos kolikko menee ohi, se päätyy laitteen sisälle.
Taitopeli, ei onnenpeli
Toisin kuin monet myöhemmät hedelmäpelit, pajatso on ennen kaikkea taitopeli. Pelaaja voi vaikuttaa lopputulokseen harjoittelemalla iskun voimaa ja ajoitusta niin, että kolikko nousee halutulle korkeudelle ja putoaa oikeassa kulmassa.
Pajatson taitoluonnetta kuvaa hyvin se, että pelissä on järjestetty jopa maailmanmestaruuskilpailuja (mm. vuosina 2003, 2005, 2007 ja 2009).
On kuitenkin hyvä huomata, että vaikka taito ratkaisee paljon, mukana on aina myös sattumaa: kolikon kimpoilu ja laitteen kunto vaikuttavat lopputulokseen. Kyse on siis taidon ja sattuman yhdistelmästä, jossa taidolla on poikkeuksellisen suuri rooli.
Tunnetuimmat mallit
Suomessa nähtiin vuosikymmenten aikana monia pajatsomalleja. Muutama nousee ylitse muiden.
| Malli | Kuvaus |
|---|---|
| Varhainen Bajazzo | Saksalainen, koristeellinen puurunkoinen alkuaikojen laite |
| 50 pennin pajatso | Tunnetuin klassikko, ilmestyi 1966–1967 uusine ratkaisuineen |
| Markan pajatso | Markkakolikoilla pelattava yleinen laite |
| Elektroninen pajatso | 1981 alkaen; sähköisiä toimintoja mekaniikan rinnalle |
| Digitaalinen pajatso | Vuodesta 2008; peliä ohjataan näytön kautta |
| Malli | Kuvaus |
|---|---|
| Varhainen Bajazzo | Saksalainen, usein koristeellinen puurunkoinen alkuaikojen laite |
| 50 pennin pajatso | Tunnetuin klassikko, ilmestyi 1966–1967 uusine teknisine ratkaisuineen |
| Markan pajatso | Yleinen laite, jota pelattiin markkakolikoilla |
| Elektroninen pajatso | 1981 alkaen; sähköisiä toimintoja mekaniikan rinnalle |
| Digitaalinen pajatso | Vuodesta 2008; peliä ohjataan näytön kautta |
Pajatson mekaaninen perusrakenne pysyi pitkälti alkuperäisenä aina 1960-luvun lopulle asti, jolloin 50 pennin malli toi mukanaan uusia teknisiä ratkaisuja.
Pajatso ja hyväntekeväisyys
Pajatso ei ollut vain ajanvietettä, vaan merkittävä tulonlähde suomalaiselle hyväntekeväisyydelle. RAY:n kautta kerätyt varat ohjattiin sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan.
Tämä teki pelaamisesta laajasti hyväksyttyä: vaikka pelaaja häviäisi kolikkonsa, hän tiesi rahojen menevän yleishyödylliseen tarkoitukseen. Monille pajatso oli osa viikoittaista kauppa- tai kahvilareissua, ja sen ympärille syntyi omanlaistaan yhteisöllisyyttä.
Vientituote ja kansainvälinen menestys
Vaikka peli-idea oli alun perin tuontitavaraa, kotimaiset pajatsot kelpasivat myös vientiin. RAY:n valmistamia laitteita myytiin muihin Pohjoismaihin, ja erityisen suosittuja penni-pajatsot olivat Norjassa, jonne peli rantautui vuonna 1972.
Näin pajatsosta tuli tavallaan yksi suomalaisen peliteollisuuden varhaisista kansainvälisistä vientituotteista – kauan ennen nykyisiä suomalaisia menestyspelejä.
Pajatso kielessä ja kulttuurissa
Pajatso on jättänyt jälkensä myös suomen kieleen. Sanonta ”tyhjentää pajatso” tarkoittaa kaiken voittamista tai täydellistä onnistumista jossakin. Alun perin se viittasi kirjaimellisesti laitteen kaikkien voittokolikoiden voittamiseen, mutta nykyään ilmausta käytetään laajasti esimerkiksi urheilun ja politiikan yhteydessä.
Peli on esiintynyt myös suomalaisessa populaarikulttuurissa arkirealismin symbolina.
Pajatso nykyään
Kun mekaaniset pajatsot poistuivat julkisista tiloista vuonna 2015, niistä tuli haluttuja keräilykohteita. Hyväkuntoisia ja toimivia laitteita entisöidään, ja harvinaisemmat mallit voivat olla keräilymarkkinoilla arvokkaita.
Pajatso elää myös digitaalisessa muodossa. Alkuperäistä fysiikkaa on pyritty mallintamaan verkkoversioissa, joissa peliä ohjataan hiirellä tai kosketusnäytöllä. Fyysinen lyöntituntuma puuttuu, mutta perusidea taitopohjaisesta pelaamisesta on säilynyt.
Voit tutustua muihin suomalaisen rahapelaamisen aiheisiin, kuten kolikkopeleihin tai rahapelien historiaan sivustollamme.
Yhteenveto
Pajatso on suomalaisen rahapelihistorian ikoni. Saksalaisista juurista kasvanut taitavuuskoeautomaatti kehittyi RAY:n käsissä kotimaiseksi klassikoksi, jonka tunnetuin muoto oli 50 pennin pajatso.
Pajatso oli aikanaan käytännössä ainoa suomalainen rahapeliautomaatti, merkittävä hyväntekeväisyyden tulonlähde ja jopa vientituote. Vaikka mekaaniset laitteet poistuivat käytöstä vuonna 2015, pajatso elää edelleen keräilykohteena, digitaalisina versioina ja osana suomen kieltä.
Muista, että rahapelit on tarkoitettu vain täysi-ikäisille (18 vuotta täyttäneille). Rahapelaaminen sisältää aina riskin rahan menettämisestä. Jos pelaaminen aiheuttaa huolta, apua saa maksutta: Peluuri, Peliklinikka ja THL – rahapelihaitat.
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mistä pajatso on peräisin?
Pajatson idea tuli Saksasta, jossa varhaiset laitteet tunnettiin nimellä Bajazzo. Ensimmäiset laitteet tuotiin Suomeen 1920-luvun puolivälissä.
Mistä nimi ”pajatso” tulee?
Nimi juontuu saksalaisesta Bajazzosta, joka puolestaan tulee italian sanasta pagliaccio eli ilveilijä tai klovni. Sana muuntui Suomessa muotoon ”pajatso”.
Onko pajatso taito- vai onnenpeli?
Pajatso on ensisijaisesti taitopeli: pelaajan iskun voima ja ajoitus vaikuttavat kolikon kulkuun. Mukana on kuitenkin aina myös sattumaa kolikon kimpoilun ja laitteen kunnon vuoksi. Pelissä on järjestetty jopa maailmanmestaruuskilpailuja.
Mikä oli tunnetuin pajatso?
Tunnetuin on 50 pennin pajatso, joka ilmestyi 1966–1967 ja nousi klassikoksi.
Milloin RAY perustettiin?
Raha-automaattiyhdistys (RAY) perustettiin vuonna 1938, ja se sai tuolloin yksinoikeuden raha-automaatteihin Suomessa.
Mitä ”tyhjentää pajatso” tarkoittaa?
Alun perin se tarkoitti laitteen kaikkien voittokolikoiden voittamista. Nykyään ilmausta käytetään laajemmin kuvaamaan kaiken voittamista tai täydellistä onnistumista.
Voiko pajatsoa pelata enää?
Mekaaniset pajatsot poistuivat käytöstä vuonna 2015, ja niitä löytyy pääasiassa museoista ja keräilijöiltä. Digitaalisia versioita on ollut pelattavissa verkossa.

